Havaintoja hidastamisesta – den fantastiska fikapaussen

Kuva
  Viime päivinä olen tehnyt henkistä tilinpäätöstä sapattivuodestani Pariisissa ja miettinyt paljon, mikä on ollut sen suurin anti. Vieraalla maaperällä oppii paljon itsestään, mutta myös oman maansa yhteiskuntarakenteista ja oman sosioekonomisen lokeronsa eri puolista. Suuri osa itsetutkiskelua aiheuttaneista tilanteista ja ympyröistä on tullut lapseni kouluyhteisön kautta, minkä koin aluksi isoksi epämukavuustekijäksi erityisherkkyyteni, ambiverttiyteni sekä suomalaisuuteni vuoksi. Ruotsalaisyhteisö fikapausseineen on kuitenkin saanut minut oivaltamaan monia asioita sisäisestä maailmastani sekä tehoyhteiskunnasta. Suomessa oma arkeni rakentui tietotyölaisen kahdeksasta neljään -toimistoelämästä palavereineen ja työmatkaliikenteineen. Mieli jakautui työn ja kodin välille, ja työasioiden lisäksi takaraivossa hakkasi jatkuvasti mietteet omasta vanhemmuudesta ja lapsen asioista. Olenko tarpeeksi läsnä? Osaanko lukea lapsen sanattomiakin viestejä? Pärjääkö lapsi koulussa, kaverisuhteissa,

Pitihän se nyt kokea: Tour de France




 Tour de France, Ranskan ympäriajo, on maailman tunnetuin ja vanhin pyöräilykilpailu. Vuonna 1903 käyntiin polkaistut kisat ovat kokeneet vuosien saatossa takapakkeja ja niin meinasi käydä tänäkin vuonna, kun korona laittoi kepukoita pinnojen väliin. Kisa järjestettiin tavallista myöhäisempään ajankohtaan ja osa joukkueiden huoltotiimeistä joutui jäämään pois positiivisten Covid19-testitulosten vuoksi, mutta kisa lopulta toteutui 29.8.-20.9.2020. Satuimme parahiksi paikalle, joten olihan meidän mentävä seuraamaan kilpailijoiden saapumista Champs-Élysées’lle.


Kuulun itse pyöräilykilpailuja seuraamattomaan kansanosaan ja jos siellä näytön toisella puolella on muita kaltaisiani, niin alta voit lukea Ranskan ympäriajon lyhyen oppimäärän. Vuoden 2020 reitin näet täältä.

- Tour de Francen isä on L´auto magazinessa vaikuttanut journalisti Geo Lefevre

- Lehden julkaisija Henri Desgrange lähti mukaan Lefevren hulluun ideaan ja
 ensimmäinen ympäriajo poljettiin 1.7.1903

- Kilpailureitti kiemurteli Ranskan maaseudulla ja kaupungeissa ollen lähes 2500 km

- Ensimmäisen maailmansodan aikana (1914-1918) reitti ja osanottajien määrä oli supistettu

- Vuosina 1939-1946 puolestaan Toinen maailman sota aiheutti sen, ettei alkuperäistä
ympäriajoa järjestetty lainkaan, mutta eri nimisiä ja lyhempiä pyöräkilpailuja järjestettiin.

- 1947 sodanjälkeinen Tour de France oli kansallisen voiman ja innostuksen symboli

- Vuoteen 1969 asti kisattiin maajoukkueissa, jonka jälkeen siirryttiin brändi-nimisiin joukkueisiin.

-Ympäriajon maali on ollut Champs-Élyséellä vuodesta 1975

- 80-luvulla Tour oli laajentunut jo Ranskan naapurimaihin ja 1987 kisan startti alkoi Saksasta

- Yhdysvaltalainen Lance Armstrong hallitsi kisaa peräti seitsemällä perättäisellä voitolla vuosina 1999-2005, mutta sittemmin menetti voittonsa dopingkäryn johdosta. Armstrong on asetettu elinikäiseen kilpailukieltoon.

- Kilpailijat ovat jääneet alusta asti kiinni huijauksesta; aikoinaan omaa matkaa vauhditettiin hyppäämällä kiskoille tai auton rattiin ja nykyään valitettavasti kiellettyjen aineiden keinoin.

-Vuonna 2020 Tour ajettiin koronan takia vain Ranskassa; kisa alkoi Nizzasta ja päättyi Pariisiin.

- Vuoden 2020 Ranskan ympäriajon voittajaksi polki slovenialainen Tadej Pogačar 

Jo 101 vuotta on ollut vallalla käytäntö, jossa Tour de Francen johtaja sonnustautuu keltaiseen paitaan nimeltään yellow yersey. Väri toistuu tietenkin kaikissa fanikamoissa juomapulloista t-paitoihin ja sukista vauvojen potkupukuihin. Väri valikoitui kisan tunnusväriksi alun perin L´Auto magazinen pohjavärin perusteella. Itsekin piti virittäytyä kisatunnelmaan keltaisella t-paidalla ja nimikkolippiksellä!





Pyöräilybuumi korona-ajan Pariisissa


Pariisi ei ole aiemmin ollut varsinaisesti pyöräilijöiden kaupunki, mutta korona on muuttanut tätäkin. Kun pandemian takia määrätyt rajoitustoimenpiteet toukokuussa purettiin, Pariisin kaupunki teetti 50 kilometriä pyöräteitä, jotta pariisilaisilla olisi vaihtoehtoisia kulkumuotoja julkiselle liikenteelle. Niin ikään 100 kilometriä pyöräteitä tehtiin Pariisia ympäröiviin lähiöihin. Kaupungin viranomaisten mukaan pyöräilijöiden lukumäärä on kasvanut 50 prosentilla uusien pyöräteiden avaamisen jälkeen.

Vuodesta 2015 lähtien Pariisin kaupunki on sijoittanut 150 miljoonaa euroa, jotta kaupungista tulisi maailman pyöräilykaupunki – ironista kyllä, mutta Covid19 on saattanut auttaa kaupunkia saavuttamaan tavoitteensa.

Itse en kyllä rohkenisi hypätä täällä pyörän selkään, koska meno näyttää niin hurjalta. Aamuruuhkan seassa sinkoilevat niin jalankulkijat, sähköpotkulaudat, skootterit, bussit ja nyt pyöräilijätkin – ja suurin osa ilman kypärää. Pyörätiet ovat noin metrin levyisiä kaistaleita autoteiden reunassa ja vain harvoissa paikoissa ne on erotettu ohuella kiveyksellä autokaistasta.

Bussissa istuessani melkein suljin silmät, kun bussikuski ja pyöräilijä kilvoittelivat kärkipaikasta oman elämänsä Tour de aamuruuhkassa! Jalankulkijat eivät ole vielä ihan tottuneet sieltä sun täältä suhaaviin pyöräilijöihin, ja pyöräteiden turvallisuudesta onkin ollut keskustelua. Jossain päin pyöräteitä on maalattu vihreiksi, jotta jalankulkijat erottaisivat ne paremmin, mutta sitten on raportoitu, että vihreä maali muuttuu liukkaaksi sateella ja väri häviää ajan kuluessa.

Cordialement,
Pariisin kirjeenvaihtaja


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Matkailuvinkki: valtava Versailles

Havaintoja hidastamisesta – den fantastiska fikapaussen

Mitä eläminen maksaa Pariisissa?