Havaintoja hidastamisesta – den fantastiska fikapaussen

Kuva
  Viime päivinä olen tehnyt henkistä tilinpäätöstä sapattivuodestani Pariisissa ja miettinyt paljon, mikä on ollut sen suurin anti. Vieraalla maaperällä oppii paljon itsestään, mutta myös oman maansa yhteiskuntarakenteista ja oman sosioekonomisen lokeronsa eri puolista. Suuri osa itsetutkiskelua aiheuttaneista tilanteista ja ympyröistä on tullut lapseni kouluyhteisön kautta, minkä koin aluksi isoksi epämukavuustekijäksi erityisherkkyyteni, ambiverttiyteni sekä suomalaisuuteni vuoksi. Ruotsalaisyhteisö fikapausseineen on kuitenkin saanut minut oivaltamaan monia asioita sisäisestä maailmastani sekä tehoyhteiskunnasta. Suomessa oma arkeni rakentui tietotyölaisen kahdeksasta neljään -toimistoelämästä palavereineen ja työmatkaliikenteineen. Mieli jakautui työn ja kodin välille, ja työasioiden lisäksi takaraivossa hakkasi jatkuvasti mietteet omasta vanhemmuudesta ja lapsen asioista. Olenko tarpeeksi läsnä? Osaanko lukea lapsen sanattomiakin viestejä? Pärjääkö lapsi koulussa, kaverisuhteissa,

Joka päivä on silmäkarkkipäivä

Concorden aukion pohjois- ja eteläpäässä sijaitsevat suihkulähteet on suunnitellut saksalaissyntyinen Jakob Ignaz Hittorff.

 Pariisin arkkitehtuuri ja yksityiskohdat hivelevät kenen tahansa silmää, vaikkei vannoutunut esteetikko olisikaan. Kaupungin rakennukset ovat varsin hyvin säilyneitä tai entisöityjä ja tuntuu, että miltei joka kadunkulmassa on jokin kaunis rakennus, jota jää ihastelemaan tai kuvaamaan. Tarjoilen teille tänään pienen kuvareportaasin Pariisin katujen varsilta, sieltä täältä kävelyreittieni varrelta.

Pariisin silmäkarkista on kiittäminen mahtisukujen ja suuruudenhullujen hallitsijoiden arkkitehtonisia visioita ja estetiikan tajua. Pariisin rakennukset ovat säästyneet maailmansotien aineellisilta tuhoilta muuta Eurooppaa paremmin. Kaupungissa on järjestetty kaikkiaan kuusi maailmannäyttelyä, jotka ovat jättäneet jälkensä sen katukuvaan. Tiesitkö, että Seine-joen rannalle vuonna 1899 pystytetty Eiffel-torni oli tarkoitus purkaa silloisen maailmannäyttelyn jälkeen? Tornin huipulle kiinnitettiin säähavaintokalustoa ja huomattiin, että sieltä tehdyt sääennusteet olivatkin niin tarkkoja ja paikkansapitäviä, että torni päätettiin pitää niillä sijoillaan – ja hyvä niin.

Mutta nyt niitä lupaamiani (katu)kuvia, olkaa hyvät!



1500-luvulta peräisin oleva Tour Saint-Jacques oli aikanaan Saint-Jacques-de-la-Boucherie -nimisen kirkon torni. Kirkko tuhoutui jo 1797, mutta 52-metrinen torni seisoo yhä ylväänä 4. kaupunginosassa.

Pariisin Notre-Dame -kirkko lienee maailman tunnetuimpia katedraaleja. Sen rakennustyöt aloitettiin 1160 ja ne kestivät peräti sata vuotta. Katedraali kärsi pahoja vaurioita vuoden 2019 tulipalossa ja sen korjaus- ja restaurointityöt tulevat kestämään vuoteen 2024 saakka.

Ei Cherbourgin, vaan Seinen sateenvarjot.

Rakkauslukkoja ja näkymä Musee d´Orsayn suuntaan.





Taustalla Grand Palais, joka rakennettiin vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyyn.




Upea mosaiikkinen oviaukko Nationin kaupunginosassa.

Ledoux'n pylväs Avenue dy Trônella, Nationin kaupunginosassa.

Place de la nation -aukion keskelle on pystytetty Jules Daloul'n pronssiveistos Le Triomphe de la République (Tasavallan voittokulku).








Cordialement,
Pariisin kirjeenvaihtaja

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Matkailuvinkki: valtava Versailles

Mitä eläminen maksaa Pariisissa?

Matkakertomus, osa 3: Mini-interrail Etelä-Ranskassa: Avignon, Arles ja Séte