Havaintoja hidastamisesta – den fantastiska fikapaussen

Kuva
  Viime päivinä olen tehnyt henkistä tilinpäätöstä sapattivuodestani Pariisissa ja miettinyt paljon, mikä on ollut sen suurin anti. Vieraalla maaperällä oppii paljon itsestään, mutta myös oman maansa yhteiskuntarakenteista ja oman sosioekonomisen lokeronsa eri puolista. Suuri osa itsetutkiskelua aiheuttaneista tilanteista ja ympyröistä on tullut lapseni kouluyhteisön kautta, minkä koin aluksi isoksi epämukavuustekijäksi erityisherkkyyteni, ambiverttiyteni sekä suomalaisuuteni vuoksi. Ruotsalaisyhteisö fikapausseineen on kuitenkin saanut minut oivaltamaan monia asioita sisäisestä maailmastani sekä tehoyhteiskunnasta. Suomessa oma arkeni rakentui tietotyölaisen kahdeksasta neljään -toimistoelämästä palavereineen ja työmatkaliikenteineen. Mieli jakautui työn ja kodin välille, ja työasioiden lisäksi takaraivossa hakkasi jatkuvasti mietteet omasta vanhemmuudesta ja lapsen asioista. Olenko tarpeeksi läsnä? Osaanko lukea lapsen sanattomiakin viestejä? Pärjääkö lapsi koulussa, kaverisuhteissa,

Hyvää joulua Pariisista!

 


Kävimme viime viikolla ihailemassa Pariisin joulunalustunnelmaa Champs Elysées’llä ja Hotel de Villen edustalla. Tänä vuonna ei järjestetä perinteisiä joulumarkkinoita eikä suuria seremonioita, ja Champs Elysées'n jouluvalojen syttymistäkin seurattiin television välityksellä. Näiden kuvien myötä haluan toivottaa teille kaikille hyvää ja lämpöistä joulua!

Vuoden viimeisinä päivinä sitä tavataan muistella mennyttä vuotta ja tehdä jonkinlaista tilinpäätöstä. Haluan kiittää sinua, joka olet lukenut Pariisin kirjeenvaihtaja -blogiani. On tuntunut tärkeältä kertoa elämästäni vieraalla maaperällä ja tässä poikkeuksellisessa ajassa. Kiitos, että olet lukenut tekstejäni ja katsellut kuviani. Pariisilaiselämää on takana nyt viisi kuukautta ja siitä pari kuukautta on eletty kotiarestin kaltaisissa oloissa. Eristyksen vuoksi ”reportaaseissani” on ollut ripaus enemmän kammioperspektiiviä, kuin olin alun perin suunnitellut. Toivottavasti ensi vuonna pääsisin näkemään ja kokemaan enemmän, mitä Pariisilla ja koko Ranskalla on tarjota.

Tänä vuonna huonomuistisenkin on varmasti helppo palata varsinkin aallonpohjiin, mutta toivottavasti myös ilon aiheet ovat jääneet tavallista paremmin mieliin. Vuosi 2020 on ollut niin poikkeuksellinen, että siitä muodostunee eräänlainen sukupolvimuisto, kuten aiemmat koko yhteiskuntaa koetelleet kriisit ovat tehneet. Vaikka koronavuosi on koetellut monia kohtuuttoman paljon, on se varmasti karsinut monen elämästä paljon turhaakin ja saattanut meidät niiden asioiden äärelle, joilla on oikeasti merkitystä. Oli ilo lukea Ylen julkaisema uutinen, jonka mukaan 86 % suomalaisista ovat tyytyväisiä elämäänsä.


Mutta nyt niihin ingressissä lupaamiini jouluisiin kuviin Champs Elysées’ltä ja Hotel de Villen edustalta. Rentouttavaa ja mukavaa joulua kaikesta huolimatta. Pysykää terveinä, ja muistakaa toimia vastuullisesti ja suositusten mukaisesti joulua viettäessänne! Saku Tuomista lainatakseni, ”Riippumatta siitä, miten kaikki on, kaikki on hyvin”.










Joyeux Noël,
Pariisin kirjeenvaihtaja

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Matkailuvinkki: valtava Versailles

Mitä eläminen maksaa Pariisissa?

Havaintoja hidastamisesta – den fantastiska fikapaussen