Parikin paikallista on surkutellut minulle sitä, että satun viettämään sapattivuottani täällä poikkeusolojen vallitessa. Vaikka kahvilat, ravintolat ja museot ovat täällä edelleen suljettuina, se ei tarkoita, että minun pitäisi sulkea silmäni kaikelta kauniilta ympärilläni. Olen ottanut kaupunkia haltuun kävellen, mikä onkin nykyisellään paras tapa aistia sen tunnelmaa ja elämänmenoa. Pariisin keskusta on täynnä maalauksellisia näkymiä ja esteettisiä yksityiskohtia, jotka ovat käden ulottuvilla aivan tavallisella kauppareissulla tai päiväkävelyllä. Räpsinkin jatkuvasti kuvia kaikesta silmäkarkista, josta saan nauttia kulkiessani jalkapatikalla.
Tietenkin komppaan surkuttelijoita siinä, että vallitseva virustilanne estää aistimasta sellaista pariisilaiselämää, jota matkaoppaat hehkuttavat. Olen kuitenkin aiemmilla Pariisin-reissuillani päässyt kokemaan niitä asioita, joista kaupunki oli aiemmin tunnettu, ja ehkä kesään mennessä jotkin asiat vielä palaavatkin ennalleen. Onneksi myös elokuusta lokakuuhun ehdin käydä museoissa ja nähtävyyksissä, joten on niistä tuoreitakin muistoja. Surkuttelun sijaan olen kuitenkin sitä mieltä, että tällaista kokemusta en tule rahalla saamaan ja tämä aika säilyy muistoissani kiikkustuolivuosiin asti.
Jotta en hairahdu aivan syrjäkujille otsikon teemasta, palataan pääkadulle. Pariisin-kotimme sijaitsee kenties kaupungin tunnetuimpien monumenttien – Eiffel-tornin ja Riemukaaren – välimaastossa. Joka päivä tuntuu yhtäältä epätodelliselta, mutta toisaalta normijutulta ylittää Champs-Elyseés ja kipittää Riemukaaren ohi. Tapaamme kävellä lyhyemmät matkat ihan jo hyötyliikunnan vuoksi, mutta kävellen saamme myös nauttia siitä silmänruoasta, mitä Pariisilla on erityisoloissakin tarjota. Lisäksi jalkapatikalla hahmottaa paremmin ympäristöä ja etäisyyksiä, kuin vaikka maan alla metrossa.
 |
| Pariisissa elämä on kovaa niille, joilla ei ole varaa luksukseen, saati asuntoon ja ruokaan. |
Kävellessä havaittua
Kaduilla kulkiessani olen pannut merkille asioita, jotka ovat selvästi eri lailla Suomen kaupungeissa:
💔 kodittomat ⮞ heillä on täällä selkeästi omat reviirit, eli sama henkilö on aina samassa kadunkulmassa ja monella on paikassa makuupaikka, huopia ja monesti pehmoleluja(!) tai lemmikki seuranaan. Ohikulkijat pitävät huolta oman korttelinsa tai katunsa kodittomista antamalla heille ruokaa tai rahaa. Täällä kodittomat saavat suojan talven kylmemmiksi kuukausiksi urheiluhalleista ym. kaupungin tarjoamista tiloista.
💩 koiran kakka ⮞ sitä itteensä on joka kadulla melkein metrin välein, koska pariisilaiset eivät vaivaudu koiriensa kakkoja siivoamaan. Eräästä matkaoppaasta luin, että vuosittain noin 600 ihmistä liukastuu täällä koirankakkaan niin pahasti, että joutuu sen seurauksena lääkäriin. Jalkakäytäville on maalattu mäyräkoirahahmoja osoittamaan, että koirat pitäisi ohjata tarpeilleen autotien puolelle, mutta vaikea sanoa onko niillä mitään merkitystä.
👷 kaupunki-infran huoltotyöt ⮞ kaduilla on siellä täällä katukaivojen kannet auki ja valkoisiin haalareihin sonnustautuneet miehet sujahtavat aukoista maan uumeniin. Lisäksi julkisivuremontteja tehdään siellä täällä, ja poraamisen ääni on paikoin korvia huumaava. Merkillepantavaa on, että näitä töitä tehdään isoissa purukoissa; katujakin lakaistaan yleensä kunnon partion voimin.
🏠 muutot ⮞ Lähes päivittäin jollain kadulla tulee vastaan muutto. Pariisissa talojen portaikot ovat aika kapeita ja kierteisiä, joten niitä pitkin ei muuttomiehet huonekaluja kanna. Täällä tavarat hilataan erityisillä tavarahisseillä talon julkisivun ohi ja tavarat liikkuvat parvekkeen kautta asuntoon ja sieltä ulos.
Cordialement,
Pariisin kirjeenvaihtaja
Kommentit
Lähetä kommentti