Tekstit

Havaintoja hidastamisesta – den fantastiska fikapaussen

Kuva
  Viime päivinä olen tehnyt henkistä tilinpäätöstä sapattivuodestani Pariisissa ja miettinyt paljon, mikä on ollut sen suurin anti. Vieraalla maaperällä oppii paljon itsestään, mutta myös oman maansa yhteiskuntarakenteista ja oman sosioekonomisen lokeronsa eri puolista. Suuri osa itsetutkiskelua aiheuttaneista tilanteista ja ympyröistä on tullut lapseni kouluyhteisön kautta, minkä koin aluksi isoksi epämukavuustekijäksi erityisherkkyyteni, ambiverttiyteni sekä suomalaisuuteni vuoksi. Ruotsalaisyhteisö fikapausseineen on kuitenkin saanut minut oivaltamaan monia asioita sisäisestä maailmastani sekä tehoyhteiskunnasta. Suomessa oma arkeni rakentui tietotyölaisen kahdeksasta neljään -toimistoelämästä palavereineen ja työmatkaliikenteineen. Mieli jakautui työn ja kodin välille, ja työasioiden lisäksi takaraivossa hakkasi jatkuvasti mietteet omasta vanhemmuudesta ja lapsen asioista. Olenko tarpeeksi läsnä? Osaanko lukea lapsen sanattomiakin viestejä? Pärjääkö lapsi koulussa, kaverisuhtei...

Desprate housewife of Paris ?

Kuva
  Photocredit: Redbubble.com, artist: aluap106 ( https://www.redbubble.com/people/aluap106/shop ) Mistä on kotirouvan arki tehty? Ökyilystä, kosteista lounaista, tekohiuksista, -kynsistä ja -pirteydestä. Näin ehkä Beverly Hillsissä, mutta ei sentään tässä todellisuudessa. Moni tuttu on kysynyt, onko aikani käynyt pitkäksi, kun en käy töissä. Siispä kerron teille millainen on tyypillinen arkiviikkoni kotirouvana. Ensin sananen kotirouvuudesta. Koko määritelmä on mielestäni vanhahtava ja vääriä mielikuvia synnyttävä – vaikkakin vitsillä olen itseäni epätoivoiseksi kotirouvaksi kutsunutkin, kun minulta tiedustellaan statustani Pariisissa. Väistämättä määritelmästä tulee (ainakin itselleni) mieleen joko 40-luvun mustavalkoelokuvien pikkurouvat tai tosi-tv:ssä skitsoilevat ökyrouvat botox-huulineen, kasvojenkiristyksineen ja allaspoikaromansseineen.  Olen Pariisissa oloni aikana tutustunut jo muutamaan ns. expat-puolisoon, jotka ovat maassa expatriaatteina* puolisonsa työkomen...

Ei asiaa ulos iltayhdeksän jälkeen

Kuva
Covid19-tartunnat kasvavat niin nopeasti, että Ranska julisti kansallisen hätätilan. Sen seurauksena lauantaina 17.10. Pariisiin ja kahdeksaan muuhun Ranskan kaupunkiin julistettiin 4–6 viikon yöllinen ulkonaliikkumiskielto. Kielto on voimassa iltayhdeksän ja aamukuuden välillä ja sitä valvotaan 135 euron sakon uhalla.   Koronatartuntojen määrät ovat Ranskassa ennätyslukemissa: kuluneella viikolla positiivisia koronatapauksia oli yli 20 000 päivää kohden, ja luvun olisi laskettava 3000–4000 päiväkohtaisella tapauksella, jotta maan terveydenhuolto pysyisi jaloillaan. Yöllisellä ulkonaliikkumiskiellolla pyritään vähentämään altistumisten ja tartuntojen määrää. Yöllinen ulkonaliikkumiskielto on voimassa Pariisin lisäksi Grenoblessa, Lillessä, Lyonissa, Marseillessa, Montpellierissa, Rouenissa, Saint-Etiennessä ja Toulousessa. Kieltoa ensikertaa rikkovalle mätkähtää 135 euron sakko ja jos pollarit saavat rikkurin toistamiseen kiinni sakko on 1500 euroa.  Ranska julisti koronan vuo...

Joka päivä on silmäkarkkipäivä

Kuva
Concorden aukion pohjois- ja eteläpäässä sijaitsevat suihkulähteet on suunnitellut saksalaissyntyinen Jakob Ignaz Hittorff.   Pariisin arkkitehtuuri ja yksityiskohdat hivelevät kenen tahansa silmää, vaikkei vannoutunut esteetikko olisikaan. Kaupungin rakennukset ovat varsin hyvin säilyneitä tai entisöityjä ja tuntuu, että miltei joka kadunkulmassa on jokin kaunis rakennus, jota jää ihastelemaan tai kuvaamaan. Tarjoilen teille tänään pienen kuvareportaasin Pariisin katujen varsilta, sieltä täältä kävelyreittieni varrelta. Pariisin silmäkarkista on kiittäminen mahtisukujen ja suuruudenhullujen hallitsijoiden arkkitehtonisia visioita ja estetiikan tajua. Pariisin rakennukset ovat säästyneet maailmansotien aineellisilta tuhoilta muuta Eurooppaa paremmin. Kaupungissa on järjestetty kaikkiaan kuusi maailmannäyttelyä, jotka ovat jättäneet jälkensä sen katukuvaan. Tiesitkö, että Seine-joen rannalle vuonna 1899 pystytetty Eiffel-torni oli tarkoitus purkaa silloisen maailmannäyttelyn jälkee...

Pari faktaa ja ajatusta koronasta

Kuva
  Positiivisten koronatestitulosten määrä on huidellut viime päivinä Ranskassa ennätyksellisissä lukemissa. Yhden viikon sisällä yli 10 000 positiivisen tapakusen raja ylittyi kahdesti. Covid19-testeihin pääsy on ollut hidasta aina ajanvarauksesta testiajan saamiseen ja testiin jonottamiseen. Positiivisten tulosten räjähdysmäistä kasvua selittää se, että testausten viikoittainen lukumäärä on kasvanut toukokuun 200 000 testistä peräti miljoonaan. Ranskan terveysministeri kertoi 18.9. järjestetyssä lehdistötilaisuudessa, että testauskapasiteetti on juuri saavuttanut 1,2 miljoonan testin viikkotahdin. Ranskan koronastrategiaa viilataan jatkuvasti ja presidentti Macron linjasi hiljattain, että nyt pyritään elämään viruksen kanssa sen sijaan, että se pyrittäisiin kokonaan nitistämään. Maan johdon viesti on se, että hallitus ei tule enää linjaamaan koko Ranskan laajuisia toimia, vaan pikemminkin tehdään lääni- ja kaupunkikohtaisia päätöksiä rajoitusten sekä muiden varotoimenp...

Viikon antikliimaksit: pommiuhka ja veitsi-isku

Kuva
  Kun kotikaupungissa tapahtuu perusturvallisuudentunnetta vavisuttavia asioita, ensimmäinen reaktio on tiedonjano, sitten iskee epäusko ja huoli. Kuluvan viikon sisällä Pariisissa on ollut pommiuhka Eiffel-tornissa sekä veitsi-isku kadulla 11. kaupunginosassa. Tuntuu epätodelliselta olla täällä tapahtumien keskipisteessä, koska aiemmin terrorismi ei ole osunut maantieteellisesti näin lähelle itseä. Samalla tunnen huojennusta, etten sattunut kumpaankaan paikkaan juuri kyseisinä hetkinä.  Terrori-iskuja tapahtuu maailmalla valitettavasti paljon – vaikka väitetäänkin, että elämme ihmiskunnan historian rauhanomaisinta aikaa. Tasaiseen tahtiin uutisissa kerrotaan niin pommi-, auto-, kuin veitsi-iskuista, ja viime vuosina niitä on tapahtunut kiihtyvään tahtiin myös Euroopassa. Perjantaina 25.9.2020 tehty veitsi-isku tapahtui tismalleen samassa paikassa, jossa aseistautuneet miehet hyökkäsivät Charlie Hebdo -satiirilehden toimitukseen surmaten 12 ihmistä vuonna 2015. Lehden julk...

Kanelipullia ja muita keinoja koti-ikävän karkottamiseen

Kuva
  Vaikka koen olevani kovin etuoikeutettu sapattivuodestani Pariisissa, uusi arki ummikkona miljoonakaupungin vilinässä tekee olon välillä melko pieneksi. Uskon, että vuoden aikana tulee kova ikävä tuttuja juttuja, läheisistä ja ystävistä puhumattakaan. Onneksi Pariisista löytyy myös joitain suomalaisia sekä pohjoismaalaisia yrityksiä, joiden turvasatamaan voin koti-ikävissäni ankkuroitua. Esittelen tässä muutaman pohjoismaisen paikan, joissa ulkosuomalaisen on hyvä käydä ihan vain kannatusmielessä – ja vaikka lohturuokkimassa itseään esimerkiksi ruotsalaisella fika-hetkellä! Olemme asuneet Pariisissa kuukauden päivät. Tuttavapiiriimme kuuluu enimmäkseen suomalaisia, norjalaisia ja ruotsalaisia. Ihan ensimmäisiä paikkoja, joita pohjoismaiset tuttavamme meille suosittelivat, oli Affären-niminen kahvilapuoti 8. kaupunginosassa. Affareniä pitää ruotsalainen rouva, jonka vanhempi poika on myös töissä kahvilassa. Tiskin takana palvelee toisinaan myös toinen ruotsalaisrouva, ja asiakas...

Pitihän se nyt kokea: Tour de France

Kuva
  Tour de France, Ranskan ympäriajo, on maailman tunnetuin ja vanhin pyöräilykilpailu. Vuonna 1903 käyntiin polkaistut kisat ovat kokeneet vuosien saatossa takapakkeja ja niin meinasi käydä tänäkin vuonna, kun korona laittoi kepukoita pinnojen väliin. Kisa järjestettiin tavallista myöhäisempään ajankohtaan ja osa joukkueiden huoltotiimeistä joutui jäämään pois positiivisten Covid19-testitulosten vuoksi, mutta kisa lopulta toteutui 29.8.-20.9.2020. Satuimme parahiksi paikalle, joten olihan meidän mentävä seuraamaan kilpailijoiden saapumista Champs-Élysées’lle. Kuulun itse pyöräilykilpailuja seuraamattomaan kansanosaan ja jos siellä näytön toisella puolella on muita kaltaisiani, niin alta voit lukea Ranskan ympäriajon lyhyen oppimäärän. Vuoden 2020 reitin näet täältä . - Tour de Francen isä on L´auto magazinessa vaikuttanut journalisti Geo Lefevre - Lehden julkaisija Henri Desgrange lähti mukaan Lefevren hulluun ideaan ja  ensimmäinen ympäriajo poljettiin 1.7.1903 - Kilpa...

Suomi VS. Ranska – tapansa kullakin

Kuva
  Asetettuamme taloksi, huomasin heti pari seikkaa, jotka ovat Pariisissa eri tavalla kuin kotona. Joihinkin arkisiin asioihin on Suomessa niin tottunut, että ei ole edes tajunnut niiden olevan täysin ainutlaatuisia keksintöjä koko maailmassa. Listasin muutaman asian, jotka ovat eri lailla Suomen ja Ranskan kerrostaloasumisen välillä. 1. Hygieniahommat 🛀 En tiedä tarvitseeko aiheesta muuta sanoa kuin bidé. Kotitalomme on rakennettu noin 200 vuotta sitten. Toki taloa on rempattu ja modernisoitu – tosin viimeksi ehkä 90-luvulla – mutta asunnossamme on ihka aito alapesuallas. Bidé on vielä epäkäytännöllisesti eri tilassa kuin wc-pönttö, että kun haluaisit vessakäynnin jälkeen hieman alapeseytyä, niin siirryt pytyltä housut kintuissa kylpyhuoneeseen 😆. Kahden hanan taktiikalla veden lämpötila on tietenkin aina väärä, joten on suuri riski joko polttaa tai kylmettää privaatit paikkansa. Kyllä tuli heti ikävä käsisuihkua! Tiesitkö muuten, että suomalaisen alapesusuihkun kehitti tiettä...